Olipa hyvä että sattui ihan omille kulmille mätsärit ennen kuukauden päästä olevaa näyttelyä. Tällä kertaa ei sen kummemmin jatkoon päästy, mutta arvokasta kokemusta kehässä olemisesta saimme. Ja emännän kannattaa treenailla myös esittämistä 🙂 Paras pentu oli aivan ihastuttavan kaunis reilu puolivuotinen stabijhoun Pele. Enpä tiennytkään että noin paljon münsteriä muistuttava rotu on olemassakaan. Ja Nellistä ja Pelestä tuli heti kaverit.

Pele ja Nelli. 
Pentuja oli toistakymmentä. Kuva: Sulkavan kennelkerho/Juha Tarkiainen 
Olihan tää vähän boooooring… ku mitään ei saa tehdä.
